People whispered that Aglaya, too, was “asgood as engaged;” and Aglaya always looked so sweet and behaved so well(during this period), that the mother’s heart was full 진짜 사랑 찾기 of joy.
Gerade auf den Tag waren es drei Wochen, als er frühmorgens in dieKüche trat, um sein Pfeifchen anzuschmauchen.
One of the consolations which we menof intellect have is that, when things come to a crisis, what capturesthe female heart is brains.
Madhav Tšatterži osoitti Goralle mitä suurinta kunnioitusta ja kutsuihäntä vieraakseen, mutta Gora oli yhä vihaisissa mietteissään jatiuskaisi hänelle: »En huoli tarjoamaanne vettäkään!»Kun hämmästynyt Madhav tiedusteli syytä, Gora alkoi ankarasti nuhdellahäntä hänen mieltäkuohuttavien sortotoimenpiteittensä vuoksi jakieltäytyi istuutumasta.
"Neither gold nor silver are wanting abouthim, and every day he receives four cakes of bread, besides meat.
We were moving towards the companion way, to go below for lunch, when aboat hailed us.
Hänen sanoessaan »minä olen Satišin täti» ja puristaessaan pikkuSatišia poveansa vasten Binoi tunsi syvää myötätuntoa, vaikka eitietänytkään mitään muuta hänen elämänsä tarinasta.
Mutta jos toivottelemme heitätyperällä tavalla, niin meidän on pakostakin tyydyttävä luomaan maantaakaksi riivaajia, joille ei mikään rikostyö ole vieras ja joidensallimme ansaita elatuksensa karistelemalla jalkojensa pölyn meidänylitsemme.
„Ihr müßt doch alle Jahr froh sein,“ sagte Florian, „wenn dieFeldarbeit getan ist, solang ihr noch den Leopold im Hause habt.
Then the king drewup his troops, rode himself at the head of them, and began a speechto the bondes, in which he invited them to adopt Christianity.
I should like you to ply him well with thevictuals, my dears, for I should think he must be very hungry.
Samassa hänen katseensaosui liinaan, jota tyttö oli käytellyt ja joka oli jäänyt vuoteelle.
The affair was a chase of a hyaena, but everything isMazitu! The Babisa came here, but were surrounded and nearly all cutoff.
Each succeeding architecturalfeature is larger and more beautiful than that which precedes it.
King Olaf took a falcon that belonged to Astrid, plucked off all itsfeathers, and then sent it to her.
Hän ei ollut milloinkaan edes huomannutniitä ympäristönsä osia, jotka eivät olleet hänen pyrintöjensä japonnistustensa suoranaisina esineinä.
And so far were they from beinghostile to George that each, had they seen him, would have urged him onand wished him luck.
Turning about, the giant stooped down and took a spear as long andheavy as the one he had hurled nearly across the Xingu, through theboat of the explorers.
So he satehim down, disconsolate, amid the bed of orchids, screened by quite ajungle of banana palms; so poor, so clumsy a pretence of happiness didall this seem to him! The strains of the shallow music came to him fromthe distant ball-room; it was the waltz-tune that was the rage thatwinter,-- “Oh, lo-ove for a week--(_tum, tum; rum, tim, tum!_) “A year, a day, (_tum tum; rum, tum, tum!_) “But alas for the lo-ove that bi-i-deth alway! (_tum, tum; rum, tim, tum!_)”John tried to deafen his ears to the music, which went on despite him,like the pettiness of life.
Do you see that house,prince? One of my old friends lives on the first floor, with his largefamily.
Olette varmaan karkoittaneetenglantilaisen puolitiehen Intian valtamerelle! Englantilaisten enkumminkaan ole havainnut joutuneen paljoakaan kärsimään, mutta kälysimakaa alakerrassa vuoteessaan, pää kipeänä, ja sinun jalopeuramainenkarjuntasi on hänelle kova koettelemus.
Itwas afterward learned that he had hidden, almost undoubtedly, $6000worth of registered United States bonds among the books in hissub-cellar den--presumably, concealed between the leaves of some of themoth-eaten volumes of which he was the appointed guardian.
The boys were--like myself--all too much engaged withpreserving their balance to think of the spirited little beast, and hemust have swam till he sunk.
Saavuttuaan kotiin ja tavattuaan odottamatta Lolitan Pareš Babu arvasi,että hänen itsepäinen tyttärensä oli kietoutunut tavallista vakavampiinvaikeuksiin.
But they left us in the forest, andheavy rain came on, which obliterated every vestige of theirfootsteps.
Suttonwhom I met at Saratoga, one summer, four or five years ago?" said DearJones.
Kuinka voikaan Gora, hyvä hindulainen, puhuakaan siitä, että jäisinoiden epäpuhtaiden ihmisten luo? Oliko hän menettänyt järkensävai päättänyt kuolla nälkään? Mutta nyt ei ollut paljon aikaaajattelemiseen, jokainen tuokio tuntui iankaikkisen pitkältä, ja eipätarvinnut kauan kehoittaa, kun hän jo suostui lähtemään takaisinKalkuttaan.
It has often happened that, when I hadnews of some European guest, I would steal into his room and putin its place a crystal vase of European make.
Lizabetha Prokofievna well understood that the old lady was angry atthe failure of Evgenie Pavlovitch—her own recommendation.
Es war ein heller,sonnenklarer Tag, aber er merkte nichts davon, er sah vor sich aufden Weg, und wo etwa ein Käfer kroch, da setzte er den Fuß seitwärts,um ihn nicht zu zertreten.
»Eivät niinkään nämä harvat esittelysanat kuin jokin hänen kasvojensa jaäänensä ilme tuntui viittaavan kyynelten puhdistamaan murheen-elämään.
1049) to meet him the following summer at the Gaut river and fight untilin the battle-field their differences were ended, or they were settledpeacefully.
“„Und wär’ das Ganze wahr, alles miteinander, so möcht’ ich doch wissen,wen in der Welt das was anginge, wenn es mir recht ist und ich mirnichts daraus mach’!“„Du trauriger Hase, ich merk’, dich haben sie schön in März geschickt!“Es war beleidigend für den Burschen, hören zu müssen, er handle indieser Angelegenheit wohl nicht ganz nach freiem, eigenem Antriebe,doppelt beleidigend, weil es zufällig die Wahrheit war; so sagte erdenn ganz zornig: „Und ich heirate sie doch!“„Das tu nur, aber verheiratet wirst du schwer als Knecht bei einemBauer ein Unterkommen finden, denn auf meinen Hof sollst du mir dannnicht, weder solang ich die Augen offen habe, noch wenn ich sie einmalschließe.
But he had no tongs; and indeedthe live coal seemed unnecessary, as he pulled out 부­산­소­개­팅­사­이­트 quite a bundle ofmatches from his pocket.
Das war das, was einst war, als wiruns noch nicht fühlten, das nämliche, das sich schon einmal ohne unsbehalf, als es rege an unserem Bewußtsein baute, und das, wenn unsdasselbe verläßt, sich zum letzten an den angesammelten Erinnerungenschreckt oder erfreut, das nämliche, das die Kinder weinen oder lachenmacht, und das auch den Sterbenden als letzten Gruß eine Träne oder 경­남­만­남 einLächeln mit auf den Weg gibt.
He had often tried toimagine such an event, but had found the picture too mortifying andexasperating, and had quietly dropped it
We may mention that Gania was no longer mentioned in the Epanchinhousehold any more than the prince was; but that a certain circumstancein connection with the fatal evening at Nastasia’s house became knownto the general, and, in fact, to all the family the very next day
The discovery of the sources of the Nile possesses, moreover, an element of interest which the North-West Passage never had.
_His_ life inprison was sad enough; his only acquaintances were spiders and a treethat grew outside his grating—but I think I had better tell you ofanother man I met last year
“Certainly that isn’t much like quietism,” murmured Alexandra, half toherself
„Ah sag’ ja nichts dagegen, ich tu’ nur meinen, wie dasschön wär’, wenn dich dein Herzblättel zu sich nähm’ und du dein Rechtda dahinter ließest; mein’ Seel’, es käm’ mir nicht darauf an, vorFreud’ gäbe ich dir all meine Spargroschen mit auf den Weg.
I look for the coming of some noble chiefs from theearth, wherefore my heart is glad.
”All he said and did was abrupt, confused, feverish—very likely thewords he spoke, as often as not, were not those he wished to say.
Tätikiersi käsivartensa Satišin ympärille ja sanoi tulijoille: »Te ettearvatenkaan minua tunne.